tiistai 23. syyskuuta 2014

Pelastuslautakunnan kokous 9/2014

Osallistuin pitkästä aikaa pelastuslautakunnan kokoukseen. Esityslista oli verrattain lyhyt. Käsiteltävänä oli lähinnä Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastuslaitokselle osoittama selvityspyyntö. Keskustelua herätti myös tähän liittyen perjantaina 19.9.2014 Helsingin Sanomissa julkaistu uutinen palomiespulasta ja puuttuvasta palvelutasopäätöksestä.

Ensinnäkin mitä tulee palvelutasopäätökseen, niin se on ollut pelastuslautakunnassa käsittelyssä 30.4.2013 pidetyssä kokouksessa ja ollut käytännössä siis valmiina. Sittemmin pelastuslaitos on hyväksynyt itselleen uuden strategian ja toteuttanut rakenneuudistuksen, mikä on vähintään osaltaan syynä, että pelastuslain 29 §:n mukainen kunnan kuuleminen on jäänyt kesken. Sinänsä hyvä, että AVI kiinnitti tähän huomiota, jotta asia tulee hoidetuksi. Helsinkiläisenä asukkaana, veronmaksajana ja vähäsen päättäjänäkin en ole kuitenkaan huolissani, etteikö pelastuslaitoksen palvelutuotanto ole pyörinyt tähänkin asti niin kuin pitääkin.

Mitä tulee palomiespulaan, niin on ihan totta, että Jätkäsaaren pelastusasemalla ei ole sijoitettuna pelastustoiminnan yksikköjä. Tämä on pelastuslaitokselta tietoisesti tehty riskinarviointiin perustuva päätös. Yksikön sijoittaminen Jätkäsaareen parantaa kyllä lähialueen toimintavalmiusaikaa (muutenhan yksikön sijoittamisesta ei olisi mitään iloa), mutta on laajemman riskinarvioinnin sekä osin poliittisen päätöksenteon asia arvioida, olisiko Jätkäsaareen sijoitettu pelastusyksikkö paras tapa parantaa asukkaiden turvallisuutta vai tulisiko lisäpanostukset kohdentaa jonnekin muualle. Avunsaantiajat ja toimintavalmiusajat ovat Helsingissä sikäli hyvällä tasolla, että tilanne ei ole oman tietämykseni mukaan hälyttävä nykyiselläänkään, vaikka AVI on halunnut asiasta selvityksen.

Toimintavalmiusajoista vielä todettakoon, että pelastuslaitoksen toimintavalmiusajan mediaani on 6 minuuttia ja 3 sekuntia, kun se toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaan tulisi olla 6 minuuttia. Pelastuslaitoksella tehdyn tutkimuksen perusteella minuutti lisää toimintavalmiusajassa lisää henkilövahinkoja 1,2 %, joten kolmen sekunnin vaikutus toimintavalmiusajassa ei ole asukkaiden turvallisuuden kannalta ratkaiseva.

Loppukaneettina haluan tarttua HS:n jutussa mainittuun työntekijöiden huoleen sopimuspalokuntalaisten käytöstä pelastustoiminnassa. Jutussa viitataan sopimuspalokuntalaisiin "pelastusalan harrastajiin", mikä antaa mielestäni väärän kuvan sopimuspalokuntalaisten roolista pelastustoiminnassa. Käytännössä kaikkialla Helsingin ulkopuolisessa Suomessa nopeat hälytysvasteet, ihmisten pelastaminen ja pelastustoimen palveluiden kustannustehokkuus perustuvat sopimuspalokuntalaisten työlle. Se, että sopimuspalokuntalaiset ovat tehtävässään vapaaehtoisesti, erilaisella koulutuksella ja lähes nimellisillä korvauksilla, ei tee heistä vähemmän keskeistä osaa pelastustoimen palvelutuotantoa. Vaikka Helsingillä on taajaan asuttuna pelastustoimen alueena mahdollisuus tukeutua 24/7-päivystettyihin, päätoimisilla miehitettyihin pelastusasemiin, sopimuspalokunnat ovat tärkeä resurssi ja vastakkainasettelu pää- ja sivutoimisten pelastajien välillä on paitsi turhaa, myös haitallista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti