keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Rahastot pelastuslaitosten ympäristö- ja ilmastotyön tukena

Pelastustoimessa ei ole akateemisten instituutioiden tavoin vahvaa perinnettä rahastojen hyödyntämiselle. Pelastusopisto tekee tässä kenties poikkeuksen. On meillä toki Palosuojelurahasto, Öljysuojarahasto ja satunnaisemmin rahaa haetaan esimerkiksi Henry Fordin Säätiöltä liikenneonnettomuusharjoitteluun tai Työsuojelurahastolta työturvallisuuden kehittämiseen. Eikä sillä, kehittämistoiminnan ja uusien avausten on usein hyvä pyöriä myös budjettirahoituksella, jolloin se kytkeytyy paremmin osaksi muuta toimintaa ja toimii keskeytyksettömästi sekä pitkäjänteisesti.

Ympäristö- ja ilmastoasioihin tarkoitetuista rahastoista voisi kuitenkin saada "vipuvoimaa", jolla ympäristö- ja ilmastotoimia saa mahdollistettua tai vähintäänkin nopeutettua. Life+-ohjelmakausi on päättymässä tämän vuoden loppuun, mutta seuraavaa EU:n ohjelmakautta valmistellaan paraikaa. ELY-keskukset myöntävät EU-rahoituksen alueellisesti.

Maakunnilla on omia kehittämisrahoja, joita käytetään maakuntaohjelmien mukaiseen toimintaan. Esimerkiksi Uudellamaalla maakuntaohjelman yksi päätavoite on "ympäristön kehittäminen kestävällä tavalla". Energiainvestointeihin, kuten aiemmin maalailemiini aurinkopaneeleihin, voi hakea tukea työ- ja elinkeinoministeriöltä. Kuntasektorin, jolle pelastuslaitoksetkin kuuluvat, uusiutuvan energian katselmuksiin voi saada jopa 60 % tukea.

Myös Leader-toimintaryhmien kautta on saatavissa rahoitusta hankkeisiin, jotka täyttävät niiden asettamat vaatimukset. Uudellamaalla toimintaryhmänä toimii SILMU ry, jonka strategiassa ympäristö ja luonto on yhtenä osa-alueena. Central Baltic Interreg IV A -ohjelma on päättymässä niin ikään tämän vuoden loppuun, mutta uutta ohjelmakautta valmistellaan ja Suomesta mukana on Varsinais-Suomen liitto. Energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan keskittyvä Intelligent Energy Europe (IEE) on yksi Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin kautta näkyvistä rahoitushauista.

Viimeisimpänä mainittakoon 80 miljardin euron rahoituskanava, Horisontti 2020. Senkin tavoitteisiin kuuluu mm. ilmastonmuutoksen torjuminen, ympäristönsuojelu sekä siirtyminen vihreään talouteen ja yhteiskuntaan. Mikäli pelastuslaitoksen omat rahkeet rahoitusten hakemiseen ovat heikot, kumppanuusverkosto voisi ottaa aiheesta koppia ja tarjota kehittämis- ja tutkimuspäälliköiden yhteistyönä vertaistukea. Osaan rahoitushauista voi myös saada rahallista tukea ihan vaan siihen rahoituksen hakemiseen.

tiistai 30. heinäkuuta 2013

Paloasemien katot ilmastotyöhön

Pelastustoimen ympäristö- ja ilmastotyön kannalta paloasemat ovat lämmityksineen ja sähkönkulutuksineen merkittävin osa pelastuslaitosten toimintaa. Esimerkiksi Helsingissä kaupungin asettamat energiansäästötavoitteet koskevat myös pelastuslaitosta ja tulokset ovat olleet rohkaisevia.

Paloasemilla on paljon kattopinta-alaa, jota ei juurikaan hyötykäytetä. Osa paloasemarakennuksista on toki museosäännösten suojelemia ja ihan syystä. Ja toki jos ja kun palokunta tarvitsee kattoa köysillä liikkumisen harjoitteluun, niin on luontevaa, että harjoittelu tapahtuu paloasemalla, jolloin henkilöstökin saadaan pidettyä harjoittelusta huolimatta nopeassa lähtövalmiudessa. Mutta ei se harjoittelukaan koko kattoa vaadi vaan osan voi oikein hyvin valjastaa muuhun käyttöön.

Aurinkopaneeleita saa nykyisin asennuspalveluna taloonsa, oli kyse sitten omakotitalosta tai kerrostalosta. Laskurilla voi laskea investoinnin mielekkyyttä, kun katon ominaisuudet sekä muut tekijät vaikuttavat siihen. Pelastuslaitosten tulisikin laatia kattojen aurinkopaneeleista liitettävyys- ja kustannusarviot - ja toimia arvioiden antamien tulosten mukaan.

Vaihtoehtoisesti paloasemille voisi harkita viherkattoja, joiden hyödyt ovat myös moninaiset. Joka tapauksessa pelastuslaitoksilla on käsissään resurssi, jota soisi hyödynnettävän paremmin.

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Luontoarvojen huomioiminen pelastustoiminnassa

Monien kasvi- ja eläinlajien osalta tehdään kartoituksia, joiden perusteella luontoympäristöä arvotetaan sen mukaan, kuinka tärkeitä alueet ovat vaarantuneille tai uhanalaisille lajeille. Näistä kartoituksista on niin avoimesti saatavilla olevaa tietoa kuin (minulle kerrotun mukaan) salaiseksi luokiteltua tietoa.

Osa tiedosta on luokiteltu salaiseksi, jotta tieto harvinaisten lajien elinympäristöstä ei houkuttele paikalle ihastelevia väkijoukkoja, mikä häiritsisi ja vaarantaisi elinympäristöä. Tieto ei kuitenkaan ilmeisesti ole käytössä pelastustoiminnassa, joten onnettomuustilanteessa tärkeitä luontoarvoja saattaa jäädä tiedon puuttumisen vuoksi huomioimatta.

Pelastustoimella käytössä oleviin karttapohjaisiin riskinarviointeihin on jo nykyisellään sisällytetty paljon jalostettua tietoa, joka auttaa pelastustoimea suunnittelemaan ja toteuttamaan onnettomuuksien ehkäisyä ja pelastustoimintaa mahdollisimman vaikuttavasti. Luontoarvojen lisääminen tuohon riskienarviointiin olisi hyvä askel eteenpäin ympäristöystävällisemmän pelastustoimen rakentamiseksi.

Pelastajan tutkintoon kohdentuu valtava toiveiden tynnyri, mutta en silti malta olla esittämättä toivetta, että myös pelastajan tutkinnossa huomioitaisiin ympäristön- ja luonnonsuojelu. Vaikka nyt puoli päivää kestävien vierailuluentojen verran. Päällystötutkinnossa ympäristöturvallisuutta on jo mukana 2 opintopisteen verran, mistä osoitan Pelastusopistolle ansaitun tunnustuksen.

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Onnettomuuksien ehkäisyn yhteistyöstä

Olen kuullut, että yhteistyö esimerkiksi pelastustoimen ja sosiaalitoimen välillä olisi parantunut ja käytännön tasolla kynnys sen toteuttamiseen olisi madaltunut. Tämä tarkoittaa paremman yhteistyön lisäksi parempaa tiedonkulkua ja sitä kautta paremmin kohdennettua toimintaa. Kunnalliset vuokra-asuntosäätiöt on tunnistettu pelastustoimessa yhteistyökumppaniksi, kolmas sektori toimii monessa asiassa yhdessä viranomaistahojen kanssa ja pelastustoimen poliisin kanssa tekemä pitkäjänteinen operatiivinen yhteistyö on laajentunut mm. sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan turvallisuusviestintään. Myös lainsäädäntö on muuttunut suuntaan, joka mahdollistaa ja velvoittaa tiiviimpään yhteistyöhön.

Tämä ei toki tarkoita, etteikö toiminnassa olisi aina parannettavaa. Yhteistyö on monesti paikallisista toimijoista kiinni, jolloin se ei ole aina valtakunnallisesti yhtenäistä. Jos toiminta osuu useamman toimijan vastuulle, voi se aiheuttaa toiminnallista päällekkäisyyttä tai pahimmillaan sen, ettei yksikään taho ota kokonaisvastuuta. Tästä esimerkkinä vapaa-ajan tapaturmiin kuolee Suomessa noin 3000 ihmistä, mutta kokonaisvastuuta ei ole kellään ja ehkäisytoimenpiteet on hajautuneet eri toimijoille.

Joanna Foster Britanniasta kertoi puuttumisesta lapsen sytyttelyyn ja kuinka sosiaalitoimi ja pelastustoimi toimivat yhdessä "Josien" auttamiseksi syrjäytymisvaaran estämiseksi. Josie pääsi palveluiden piiriin, koska hän oli sytytellyt palonalkuja useita kertoja. Tällöin pelastustoimi sai useampia ilmoituksia samasta henkilöstä, jolloin ryhdyttiin vakavampiin toimiin.

Jos Josie olisi osoittanut laiminlyöntiään näpistelemällä, sytyttelyllä, koulukiusaamisella ja ilkivallalla, tiedot olisivat menneet pelastustoimelle, poliisille ja koululle. On yhteistyöstä ja tiedonkulusta kiinni, että toiminta on tehokasta myös tilanteessa, jossa vastuu osuu useammalle toimijalle. Tämän takia eri viranomaisten, koulun ja sosiaalitoimen yhteistyö on välttämätöntä, jotta syrjäytymisvaarassa olevat yksilöt tunnistetaan. Etenkin jos tuki kotoa asioiden järjestämiseksi puuttuu. Näinpä valittu tie lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä on hyvin tervetullut.

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Tasapuolisuudesta

Kävin Hangon paloaseman työvuoron mukana kesäkuussa ja työvuorossa heräsi ajatus, joka on blogauksen arvoinen.

Kokosimme työvuorossa harjoituksessa käytetyn öljyntorjuntapuomin takaisin konttiin, jotta se on käyttövalmiina uusia harjoituksia ja etenkin varsinaista öljyntorjuntatehtävää varten. Ei siinä mitään: leppoisa kesäpäivä, hieman fyysistä mukavaa tekemistä, menee työpäiväkin nopeammin eteenpäin.

Työvuoron palomiehet valittelivat tehtävää, ja lyhyen keskustelun jälkeen selvisi, että öljyntorjuntaharjoittelu on ylityönä korvattavaa työtä ja sen, mitä toiset saavat ylityökorvauksilla sotkea, toiset joutuvat osana perusduuniaan siivoamaan. Öljyntorjuntaharjoittelu maksetaan ylitöinä, koska silloin ei tule samalla tavalla kikkailuja vuorovahvuuksien kanssa ja nettokustannus on ulkopuolisen rahoituksen ansiosta vähäinen. Hyvä juttu sinänsä.

Öljyntorjunta toimii tässä kuitenkin esimerkkinä siitä, kuinka päällisin puolin työmotivaatiota vahvistava ja tekijöilleen palkitseva tehtävä aiheuttaa epäoikeudenmukaisuuden kokemusta organisaatiossa. Tapaukseen liittyy myös työntekijöiden kokemus siitä, että öt-harjoitukseen ei ole valittu henkilöitä avoimesti.

Tapaus ei ole suinkaan ainoa, joka pelastustoimesta, julkiselta sektorilta tai ylipäätään työelämästä löytyy, vaan ilmentää laajemmin sitä, kuinka asiat ja niiden hyvyys näyttäytyy organisaation eri puolilla. Toinen esimerkki on sinänsä nimelliset kielilisät, joita minulle kerrotun mukaan maksetaan ruotsinkielisille sujuvasta suomen kielen osaamisesta, mutta ei toisinpäin. Johdon on syytä olla näistä tietoinen ja toteuttaa tasapuolisuutta jopa naurettavuuksiin asti.

Eräässä pelastuslaitoksessa kyselytutkimuksella tavoittamani 50 palomiestä ilmoittivat kyselyssä työtyytyväisyyden kannalta heikoiten hoidetuksi osa-alueeksi organisaation tavan tehdä päätöksiä ja henkilövalintoja. Kritiikki tuntuu sitä kovemmin, kun pelastustoimi on teettämässä ensimmäistä kertaa valtakunnallisen työhyvinvointikyselyn ja se hakee ratkaisuja palomiesten ikääntymiselle työurista. Silloin soisi, että työtyytyväisyys ja hyvä henkilöstöpolitiikka ovat hyvin hoidettuja.